Henkilökunta suosittelee: Kolme ranskalaista komediaelokuvaa

Ranskalaista häähumua

Claude ja Marie ovat ranskalainen ja katolinen pariskunta, jolla on neljä tytärtä. Kolme heistä on jo mennyt naimisiin - tosin vävyt eivät ole aivan pariskunnan mieleen - ja viimein nuorimmainenkin ilmoittaa menevänsä naimisiin. Vanhemmat lataavat odotukset korkealle tulevan vävynsä suhteen, jota he eivät vielä ole edes tavanneet.

Elokuva on kepeä ja lämminhenkinen komedia, joka leikittelee vanhempien ennakkoluuloilla ja odotuksilla herkullisesti. 

 

 

C'est la vie: häät ranskalaiseen tapaan

Häähuumaa päästään tässäkin elokuvassa käsiksi, tosin hääsuunnittelijan näkökulmasta. Max on pyörittänyt firmaa jo vuosikausia ja alkaa olla varsin leipiintynyt hommaansa. Tiimi järjestää tällä kertaa häät 1600-luvun linnassa, ja tilannetta ei helpota yhtään nipo ja omahyväinen sulhanen, riitelevät työntekijät tai yllättävät vastoinkäymiset. 

Hervotonta huumoria sisältävä C'est la vie on mahtava hyvän mielen elokuva, jonka hienot henkilöhahmot vievät elokuvaa jouhevasti eteenpäin. Kaikilla ei toki aina onnista, mutta se on elämää! 

 

Hinnasta viis

Hinnasta viis on veijaritarina, jossa loistohotellissa baarimikkona työskentelevä Jean ihastuu onnenonkija Iréneen. Iréne on saanut hyppysiinsä rikkaan miehen ja nauttii tämän tarjoamasta ylellisestä elämästä. Iréne kuitenkin erehtyy luulemaan Jeania rikkaaksi ja näin menettää rikkaan sponsorinsa. Jean puolestaa menettää kaikki säästönsä yrittäessään pitää Irénen itsellään.

Elokuva on ennen kaikkea tarina huijareista, jotka yrittävät huijata itseäänkin, mutta lopulta joutuvat myöntymään totuuden edessä. Irénen roolissa nähdään mm. Amélie -elokuvasta tuttu Audrey Tautou. 

 

Klikkaa kuvaa varataksesi elokuvan!

Henkilökunta suosittelee: Heviä ja zombeja: helppolukuisia vinkkejä

Rikkaat ritarit -sarja sopii niille, jotka kaipaavat ohutta kirjaa, jossa on asennetta ilman turhaa lässytystä. 

Harry István Mäki: Rikkaat ritarit
Opike, 2011

Parhaat ystävät Johannes ja Kiisseli odottavat kesälomaa.

Hyvästi tylsä koulu!

Kesäpäiville on varattu seikkailuja, sillä Johanneksella ja Kiisselillä on myös toiset nimet.

He ovat salaiset hevisankarit Kalma ja Tiikeriviitta.

Tarkoitus on päästä Joensuuhun hevikaraoken festareille.

Ensin on kuitenkin kerättävä rahaa, hiljennettävä uteliaat isosiskot ja päihitettävä toiset hevisankarit.

Ohut, vauhdikas ja hauska kirja, joka ei sovi tylsille, tosikoille eikä nynnyille.

Tarinan lomassa Kiisseli tarjoaa vinkkejä mässyihin ja Johannes takaa hyvät musiikit.

Hevi ikuisesti!

 

Harry István mäki: Rikkaat ritarit ja zombiprinsessa
Opike, 2012

Johanneksen ja Kiisselin seikkailut jatkuvat!

Johanneksen naapuri Curry-Harry kutsuu Johanneksen, Kiisselin ja ystävät matkalle Brasiliaan pysäyttämään zombien salametsästäjät.

Salametsästäjät myyvät vangitut zombit elokuvastudioille kammotuksiksi kauhuelokuviin tai koe-eläimiksi laboratorioihin.

Onko kaiken takana kenties zombiprinsessa: nainen joka saa zombit tottelemaan käskyjä?

Tähän mädänhajuiseen seikkailuun ei herkästi yökkivien kannata lähteä.

Kirja sisältää myös Kiisselin kokoamat zombivinkit.

Henkilökunta suosittelee: Joutomailla

Joka aamu pyöräillessäni Keravalle töihin ajan erään ränsistyneen autiohuvilan ohi. Joka kerta vilkaisen tuota talovanhusta, jonka vain vaivoin saattaa erottaa villiintyneen puutarhan varjoista. Näky saa minut miettimään sitä, millainen on talon tarina: Kuka siellä on asunut? Millaista elämää siellä on vietetty? Ja miksi vanha, kaunis huvila on nyt tyhjillään?

Unohdetut, hylätyt ja rapistuneet paikat – joutomaat – ovat kiehtovia. Muutaman kerran ilta-aikaan, kun valo on toisenlainen kuin aamulla, olen polkenut töistä takaisin kotiin ja havainnut huvilan luona liikettä; pikkupoikia, hahmo kameran kanssa. Joku, jolla ei toki olisi lupaa mennä tontille, mutta uteliaisuus on voittanut kuuliaisuuden.

Pikkupoikien ja urbaanien löytöretkeilijöiden ohella rappioromantiikka on innoittanut monia kirjailijoita, valokuvaajia ja muita taiteilijoita. Seuraavassa luku- ja katselusuosituksia aiheesta:

 

Ville-Juhani Sutinen: Kuolleiden muistomerkkien vuosisata : joutomaan ja raunion estetiikasta (Savukeidas 2016)

Kirjailija ja kääntäjä Ville-Juhani Sutisen laaja teos tempaa lukijan seikkailulle hylättyyn ostoskeskukseen, autioon huvipuistoon, hiljentyneeseen tehtaaseen ja moniin muihin paikkoihin niin Euroopassa, Yhdysvalloissa kuin entisessä Neuvostoliitossakin. Ennen kaikkea Sutinen pohtii joutomaan merkitystä syvällisesti ja monipuolisesti:

Joutomaata ei kultivoida, vaan siellä kukoistaa se, mikä muuten pidetään poissa silmistä. Poissa mielestä. Joutomaalla maailma ei teeskentele valmista niin kuin lasikaupungeissa tai museoissa, vaan on oma itsensä. - - Joutomaa on sokea piste, jonka merkitystä ei huomaa, ellei siihen kiinnitä tarkoituksella huomiota. Se on hetken tauko propagandalähetyksessä, hiljaisuus, jossa voimme kuulla oman äänemme.

 

Johanna Vehkoo: Autiopaikoilla : tutkimusmatkoja tulevaisuuden raunioille (Teos 2016)

Perinteinen savupiipputeollisuus on hiipunut digitaalisen vallankumouksen myötä. Tehtaan koneiden jyly on vaiennut vanhoilla teollisuusseuduilla aina Kainuusta Detroitiin. Digitalisaatiokin on jo niin pitkällä, että jopa internetiin on muodostunut eräänlaisia joutomaita. Näihin aavekaupunkeihin ja muihin autiopaikkoihin pääsee matkustamaan toimittaja ja tietokirjailija Johanna Vehkoon vahvan journalismin välityksellä. Kirjan hienoista valokuvista vastaavat Kimmo Hokkanen ja Susanna Frohman.

 

 

Jussi Kivi: Hämäräperäisiä tutkimusmatkoja (Into Kustannus 2016), Kaunotaiteellinen eräretkeilyopas (Taide 2004)

Ympäristötaiteilija, taideopettaja, Ars Fennica -voittaja ja Romanttisen Maantieteen Seuran jäsen Jussi Kivi pohtii teoksissaan luonnon ja ihmisen luoman kulttuurin törmäyksiä paitsi esittävässä kuvataiteessa myös esimerkiksi salaperäisissä luolastoissa Helsingin alla. Kivi kirjoittaa paikoista, jotka ovat meitä lähellä, mutta joita emme tule ajatelleeksi.

 

 

Harri Kalha; Harri Tahvanainen: Valokuvan orpokoti ( Maahenki 2017)

Meillä ihmisillä on paha tapa hyljätä ja heittää pois. Hylkäämme asumuksia ja kokonaisia kaupunkeja, hylkäämme jopa läheisiämme. Eritoten heitämme pois kaikenlaista tavaraa mille olisi vielä tarvetta ja mikä pahempaa, heitämme pois tavaraa jota emme koskaan tarvinneetkaan, mistä surullisena seurauksena on vaikkapa merien valtava muovisaasteongelma.

Jotkut taas ovat syystä tai toisesta heittäneet pois valokuvia. Dosentti ja tietokirjailija Harri Kalha sekä valokuvaaja Harri Tahvanainen keräsivät niitä talteen ja tekivät kirjan.

Maailmassa otetaan juuri nyt enemmän valokuvia kuin koskaan - - Onneksi suuri osa kuvista jää aineettomiksi eikä säily jälkipolville; muuten olisimme mittavan jäteongelman edessä.

Toisin oli ennen. Valokuva oli materiaalinen oleva. Se jäi elämään, ellei sitä halunnut varta vasten hävittää. Kuvallinen ongelmajäte on tämän kirjan tekijän ja jokaisen vanhoja kuvia rakastavan ihmisen onni.

Entisinä aikoina valokuvaa ei siis noin vain heitetty pois. Oli oltava jokin syy. Ehkä kuvaa pidettiin huonona. Valokuvan orpokoti tarkastelee näitä huonoja kuvia lähemmin. Ovatko ne kuitenkaan niin huonoja? Onko valokuva koskaan huono?

 

Murtumia maisemassa : urbaanin löytöretkeilyn antologia (Osuuskumma 2017)

Urbaani löytöretkeily vaatii rohkeutta ja uskallusta, mutta ennen muuta vastuuntuntoa, koska siinä liikutaan joko lain harmaalla alueella tai selkeästi laittomilla teillä. Arempikin rappioromantikko pääsee mukaan jännittävään seikkailuun vaikka kotisohvassa lojuen, kun hän tarttuu tähän antologiaan. Fiktiivinen teos sisältää urbex(urban exploring)-aiheisia novelleja yhteensä kymmeneltä kotimaiselta kirjoittajalta.

Se oli perussääntö, hylätyn talon lyhyt oppimäärä. Sisälle mennään, jos ei tarvitse murtaa ovia tai hajottaa ikkunoita. Mitään ei siirretä paikoiltaan, mitään ei viedä mukana. Otetaan valokuvia mutta ei rikota, nettiin laitetaan kuvat mutta ei koordinaatteja. - Marisha Rasi-Koskinen

 

Andrei Tarkovski: Stalker (1979)

Stalkeriksi kutsuttu mies tuntee mystisen Vyöhykkeen, joka on tarkasti vartioitu alue jossain päin entistä Neuvostoliittoa. Kerrotaan, että Vyöhykkeellä on Huone, jossa kaikki toiveet voivat toteutua. Huone houkuttelee kahta miestä, kirjailijaa ja professoria, ja he saavat Stalkerin matkaoppaakseen Vyöhykkeelle.

Legendaarisen ohjaajan Andrei Tarkovskin runollinen, lähes kolme tuntia kestävä elokuva on ilo rappioestetiikkaa arvostavan silmälle. Paitsi kaunis, elokuva on myös hyvin syvällinen ja monitulkintainen kuvaus ihmisyydestä.

Kun nyt tarkastelen tähän asti tekemiäni elokuvia huomaan, että olen aina halunnut kertoa ihmisistä, jotka ovat sisäisesti vapaita riippumatta siitä, että heitä ympäröivät sisäisesti riippuvaiset ja epävapaat ihmiset. Olen kertonut ihmisistä, joiden näennäinen heikkous perustuu moraaliseen vakaumukseen ja moraaliseen näkemykseen ja on itse asiassa voiman merkki. Stalker näyttää heikolta, mutta itse asiassa nimenomaan hän on voittamaton uskonsa vuoksi ja siksi, että hänellä on tahto palvella ihmisiä. - Andrei Tarkovski teoksessaan Vangittu aika

 

 

Rujon kauneuden konkreettiset ilmentymät, kuten rapistunut autiotalo työmatkani varrella tai vaikkapa metsän keskellä ruostuva vanha autonromu, voivat paitsi tuottaa esteettisen kokemuksen, myös saada meidät ajattelemaan elämää ja katoavaisuutta. Hylätyn ja unohdetun ääreen pysähtyminen kenties herättää meissä kysymyksiä: Mistä olemme tulleet? Mihin käytämme aikaamme? Ja ennen kaikkea – minne olemme matkalla?

Historialliset kerrostumat ympäristössämme eivät aina saa ansaitsemaansa arvostusta. Paljon vanhaa ja kaunista jyrätään pois uuden, kiiltävän ja tuottoisan tieltä. Jätteet haudataan tai viskataan menemään, pois silmistä ja mielestä. Olen miettinyt, kertooko vimma purkaa, hävittää, unohtaa ja piilottaa siitä, että haluamme vaientaa äänen sisällämme? Ehkä meidän olisi hyvä tehdä retki maiseman murtumiin, kuolleille muistomerkeille. Mielemme joutomaille.

Maailma on revennyt sauma. Tai jos asia ilmaistaan täsmällisemmin, saumakohdissa maailman toinen puoli tulee esiin. Se osa todellisuuttamme on pitkälti unohtunut, kuin varjo olisi lakannut seuraamasta kulkijaa. Siellä ei piile lopullinen totuus kaikesta, mutta kuitenkin yksi näkökulma, joka jää usein kätköön ja joskus kätketään tarkoituksella. - Ville-Juhani Sutinen teoksessaan Kuolleiden muistomerkkien vuosisata                                                                                                                                                                                                                      

                            

Muita aihepiiriin liittyviä kirjavinkkejä

 

Kaunokirjallisuutta

T. S. Eliot: Autio maa (Otava 1972)

Ville-Juhani Sutisen sanoin tämä T.S. Eliotin runoelma on ”kokovartalokuva tuhoutuneesta tai tuhoutuvasta fyysisestä ja henkisestä maailmasta, omasta elämästämme. Se kertoo raunioitumisesta, ja ilmentää sitä myös muodossaan.”. Tunnettu lause ”huhtikuu on kuukausista julmin” on peräisin tästä teoksesta.

Kari Hotakainen: Bronks (WSOY 1993)

Joutomaa on Hotakaisen romaanissa kummallisten ihmisten asuttama romuinen teollisuusalue. Siellä ”maassa lojuu hylättyjä työkaluja, tarinanpätkiä, yskäykseen päättyneitä lauseita, ruostuneita betonikärryjä, liejuun potkaistuja pikkutakkeja.”.

Petri Tamminen: Piiloutujan maa (Otava 2002)

Toisinaan ihminen haluaa piiloutua: äidin syliin, pyöröpaaliin, kirjastoon, Somerolle tai vaikkapa tyhjän teollisuusalueen hylättyyn tiilisavupiippuun. ”Tehdashallien autiot pihat eivät saa kokea rakkautta koskaan” kirjoittaa Tamminen.

 

Tietokirjallisuutta

Björn Berge: Kartalta kadonneet (Art House 2016)

Oletko kuullut Molempain Sisiliain kuningaskunnasta, Tanskan Länsi-Intiasta tai Etelä-Molukkien tasavallasta? Kartalta kadonneet kertoo 1800-1900-lukujen aikana eri puolilla maailmaa olleista maista, joita ei enää syystä tai toisesta ole olemassa.

Kai Fagerström; Risto Rasa; Heikki Willamo: Viimeiset vieraat : elämää autiotaloissa (Maahenki 2010)

Viehättävä teos, joka kertoo autiotalojen uusista asukkaista: metsän eläimistä. Valokuvat ovat Kai Fagerströmin ja Heikki Willamon, tekstit Heikki Willamon ja runot Risto Rasan.

Juha Ilonen: Toinen Helsinki (AtlasArt 2014)

Kurkista kaupungin kääntöpuolelle, palomuurien, parvekkeiden ja pyykkitelineiden maailmaan. Mustavalkoisia valokuvia Helsingin vanhojen korttelien sisä- ja takapihoilta.

Chris McNab: Abandoned wrecks (Amber Books 2017)

Tässä kirjassa on isoja, näyttäviä värikuvia erilaisista hylyistä. Hylättyjen kulkuneuvojen skaala on laaja: polkupyöränraatoja, ruosteisia autoja, lahoavia valtamerilaivoja ja lentokoneita, kokonaisia junia, jopa avaruussukkula! Samalta kustantajalta on ilmestynyt myös teos Abandoned castles.

Sami Perttilä: Autiotalo (Multikustannus 2008)

Valokuvaaja Sami Perttilän kuvat autiotaloista on valaistu erilaisilla värivaloilla, mikä luo kuviin unenomaisen, peräti aavemaisen tunnelman. Kuvien lomassa on myös Esa Keron kirjoittamia autiotaloaiheisia novelleja.

R. L. Stevenson: Joutomaan kuninkaalliset (Savukeidas 2014)

1800-luvun Yhdysvaltoihin sijoittuva omaelämäkerrallinen kertomus pariskunnasta, joka tekee häämatkan hylättyyn kaivoskaupunkiin. Siinäpä (rappio)romanttinen reissu Aarresaaren kirjoittajalla ja hänen morsiamellaan.

 

Klikkaa kuvaa tai linkkiä tehdäksesi varauksen teoksesta!

 

Kirjoittanut ja koonnut: Jiri Hartikainen   

Henkilökunta suosittelee: keskiajan tunnelmaa!

Keskiajan maailma

      

      

      

 

Keskiaika Suomessa

   

   

 

Keskiajan taide ja kirjallisuus

      

 

Keskiajan filosofia

      

 

Rikos ja oikeus keskiajalla

      

  

 

Usko keskiajalla

        

      

 

Naisen ja lapsen asema keskiajalla

      

 

Keskiajan keittiössä

      

  

Henkilökunta suosittelee: Transsukupuolisuus kaunokirjallisuudessa

Ihanaa Helsinki Pride -viikon alkua! Viikon kunniaksi esittelemme transsukupuolisuuteen liittyvää aineistoa.

 

Annamari Marttinen: Korsetti

Tammi, 2018

On 80-luvun loppu. Kesälomalla ennen viimeistä lukiovuotta Paulin kosmetologi tyttöystävä haluaa leikillään pukea ja meikata Paulin naiseksi. Katsoessaan itseään peilistä Pauli tuntee itsensä onnelliseksi, vaikka ei saisi. Mikä häntä riivaa? Pauli yrittää unohtaa taipumuksensa uppoutumalla töihin, mutta se ei katoa, ja salainen vaatekätkö kasvaa. Vuosien päästä löytyy sana, joka kuvaa häntä: transvestiitti. Mutta voiko asiasta vieläkään kertoa ystäville tai omalle vaimolle?

Mies mekossa on kaunokirjallisuudessakin yleensä pelkkä vitsi: sivuhahmo, joka on epäuskottava, liioitellun koominen tai moniongelmainen ja traagisesti kuoleva. Marttisen Korsetti tekee poikkeuksen: sen päähenkilö Pauli on niin Paulina kuin Suskina aito, inhimillinen ja uskottava.

Kirja-arvio Aamulehdessä

Varaa teos verkkokirjastosta

 

Meredith Russo: Tyttösi sun

Karisto, 2018

Amanda muuttaa isänsä luokse käydäkseen loppuun viimeisen vuotensa high schoolissa. Taakse jää ymmärtäväinen äiti, mutta Amandan helpotukseksi myös vanha koulu, jossa hänet aiemmin tunnettiin Andrew'na. Yhdysvaltojen etelässä sukupuolenvaihdosta on vaikea monien niellä ja sen vuoksi koulunkäynti alkoi vanhassa koulussa olla Amandalle jo hengenvaarallista. 

Pikkukaupungissa Amanda otetaan vastaan tyttönä ja hän saa heti ihailijoitakin, mutta hän ei silti pysty täysin rentoutumaan uudessakaan koulussa. Hän ei voi kertoa totuutta menneisyydestään kenellekään, jotta se ei vaikeuttaisi hänen elämäänsä. Sen vuoksi hän haaveilee muutosta jonnekin suureen kaupunkiin, jossa hän voisi olla sellainen kuin hän on. 

Tyttösi sun on teos itsensä löytämisestä ja ulkopuolisten odotusten ja paineiden kohtaamisesta. Se, mitä itse itsestään ajattelee, ei välttämättä olekaan niin jonkun toisen mielestä. 

Varaa teos verkkokirjastosta

Lue e-kirjana

 

Muita transsukupuolisuudesta kertovia romaaneja

Klikkaa kuvaa varataksesi teoksen! 

         

                                            Lue e-kirjana

 

Transsukupuolisuus tietokirjoissa ja elämäkerroissa

Klikkaa kuvaa varataksesi teoksen! 

          

                        

 

Transsukupuolisuus elokuvissa

Klikkaa kuvaa varataksesi teoksen! 

         

Komediaa kesään

1285547
DVD:Madame:2018
Kirjaston kokoelma
Vuosi: 2018
Kieli: englanti, ruotsi, norja, tanska, suomi
Aineistolaji: DVD
1285866
DVD:Loikkarit:2018
Kirjaston kokoelma
Vuosi: 2018
Kieli: viro, suomi
Aineistolaji: DVD
1286936
DVD:Fun mom dinner:2018
Kirjaston kokoelma
Vuosi: 2018
Kieli: englanti, suomi, ruotsi, tanska, norja
Aineistolaji: DVD
1289451
DVD:Yösyöttö:2018
Kirjaston kokoelma
Vuosi: 2018
Kieli: suomi, ruotsi, tanska, norja, englanti
Aineistolaji: DVD